Avainsana-arkisto: galleria

Puun Valo -näyttely Pro Puu -galleriassa 6.11.-1.12.2017

Vuosi 2017 piti sisällään vaihtelevasti erilaisia tapahtumia, joihin osallistuin muutamilla töilläni. Päivätöiden viedessä suuren osan ajastani, on tämä omien ideoiden esiin marssittaminen hieman hiipunut. Kuten tätä blogia lueskellessa huomaa, niin myös päivitys aktiivisuus on kärsinyt huomattavasti. Mutta tässä hieman näkemyksiä eräästä aiheesta. Tästä Pro puun sivuille – näyttelyn infoihin.

Kenkäkaappi

Valojen yhdistäminen kalusteisiin on jo pidempään ollut asia jota monessakin eri tilanteessa on tullut sivuttua erinäisin tavoin. Valolla luodaan tunnelmia ja korostetaan joitakin yksityiskohtia, valo ei siis enää pelkästään valaise pimeää. Valaisimiakin on ihan kiva tehdä ja suunnitella, mutta sillä kentällä on tarjontaa yltäkylläisesti jo olemassa. Haastavaa olikin kehitellä jotain uutta, jos sellaista enää oikeasti on edes olemassa. Mutta valon tuominen kalusteisiin, poiki monta ideaa, joita olisi voinut lähteä toteuttamaan. Tälläkin kertaa resurssit, ajan ja valuutan suhteen toivat omat hidasteensa tähän projektiin. Voi mitä kaikkea sitä luovamieli ja osaavat kädet saisivatkaan aikaan jos resurssit olisivat rajattomammat.

Kenkäkaappi

Missä sitä pimeää on, no ainakin meillä kotosalla eteisessä, kun aamulla herään ja pitäisi koiria lähteä ulkoiluttamaan. Katkaisijasta saa valot päälle, kyllä vain ja täten valaisee puolet pienestä kämpästä ja häiritsee mahdollisesti muiden vielä untenmailla olevien hauraita aamu-unia. Eli vähemmän valoa ja kohdennetusti, siinähän se vastaus oli suoraan edessäni, tai jaloissani. Kengät, aivan kengät laitan jalkaan joka aamu ennen kuin lähden ulos. Koiratalouksissa kengät on varsin mukava sijoittaa kenkäkaappiin, niin ne todennäköisesti säilyvät elämän erivaiheissa pidempään käyttökelpoisina. Oliki varsin ilmeistä, että valot löysivät tiensä kenkäkaappiin. Liikkeentunnistin takaa sen, että valot syttyvät kun kaapin luukku aukeaa. Aikaa laitella kenkiä jalkaan, kaapista kajastavan valon piirissä on suhteellisen mukavasti, käyttämäni komponenttien kohdalla tuo aika oli noin 30 sekuntia. Ohut led-lista on myös helppo sijoittaa vaikka valmiiseen kalusteeseen, ledien hyötyjä on monia muitakin, energian säästö lienee se tavallisin joka mieleen tulee sekä pitkä käyttöikä.

Kenkäkaappi

Kenkäkaappi itsessään, sai pinnakseen harjatun kuusen, vastaavaa tekniikkaa käytin aikaisemmin log-locker sohvapöydän valmistukseen. Pinta on tällöin mielenkiintoisempi, lisäksi valo toimii siinä kivan leikittelevästi. Muuten rakenne on ihan perus kenkäkaappia ikea-tyyliin, kaksi kippaavaa ovea/hyllyä joissa kaksi eri tasoa kengille. Kaappi seisoo sorvatuilla jaloilla ja on avonainen alta, jolloin valolla on tilaa tulla alas ja valaista ympäristöä. Eikä taida olla pahitteeksi kengillekkään että kaapin läpi pääsee ilma kulkemaan helpommin ja kengät ehkä myös tuulettuvat hieman.

Kenkäkaappi

Toinen työ jonka tähän näyttelyyn toin, olikin sitten valaisin, jalkalamppu. Erilaisia kokeiluja on tullut tehtyä noiden varjostimen osalta ja tähän lamppuun päätyi eräänlainen paloista koottava malli. Puun käyttö varjostimissa ei ole aina ihan helppoa, se on monesti verrattaen painavaa, lisäksi se useasti ei myöskään läpäise valoa lainkaan, tai jos läpäisee, niin muuttaa sen sävyä oleellisesti. Ajatuksena olikin enemmänkin suojata valonlähde suoralta näköyhteydeltä ja luoda eritasoisilla pinnoilla valolle reitti jota kautta heijastua. Saamaa varjostinta olen roikottanut katossa ja todennut sen luovan mukavan valon ympärileen sekä miellyttävän valokuvion kattoon. Varjostimen osat ovat vesileikattua vaneria, valkoinen väri heijastaa valoa hyvin.

Jalkalamppu



Share

Riihikuivaa

Marraskuun näyttelynä Pro puu galleriassa Markku Tonttilan ja Terhi Juurisen yhteisnäyttely, Riihikuivaa – keramiikkaa ja mäntykalusteita. 30.10-29.11.

Riihikuivaa - keramiikkaa ja mäntykalusteita

Galleriatilan täyttää mäntyinen tuoksu, 1700-luvulla riihen lattialankkuina käytetty mänty on saanut uuden muodon kalusteissa. Harmaantuneesta piilutetusta pinnasta on paikoin jäljellä vain muisto, kertomassa ajan hampaan työstä, joka ei reilussa parissa sadassa vuodessa ole ehtinyt puuta tuhoamaan. Näyttelyn esineistö on oiva esimerkki siitä miten pitkäikäistä puu voi olla, ja miten se on muokattavissa nykypäivään vielä vuosisatoja aiemman käyttötarkoituksen jälkeenkin.

Riihikuivaa - keramiikkaa ja mäntykalusteita

Kuten nimi riihikuivaa viittaa, niin riihimäisissä tunnelmissa liikutaan. Esineistöön onkin löydetty inspiraatiota riihestä ja siellä tapahtuneista askareista. Terhi Juurisen keraamiset astiat huokuvat vanhanajan henkeä, mutta ovat silti omalla tavallaan moderneja. Puupolttoisessa savessa on se oma tunnelmansa joka käy yhteen tämän ikiaikaisen männyn kanssa ja tekee näyttelyn esineistöstä mielenkiintoisen ja mieleenpainuvan.

Riihikuivaa - keramiikkaa ja mäntykalusteita

Pro puun puikoissa vahvasti häärinyt Markku Tonttila sai marraskuun alussa myös tunnustusta Lahti-Seuralta, kun hänet valittiin vuoden Lahtelaiseksi. Vuoden Lahtelainen on valittu vuodesta 1981 lähtien Seuran vuosijuhlassa. Näyttely onkin siksi hyvin ajankohtainen. Tonttilan pitkä puurtaminen paikallisen /kotimaisen puun parissa on saanut toki huomiota ja tunnusta aiemminkin esimerkiksi Lahden kaupungin 2011 vuoden kulttuurialan tunnustuspalkinon muodossa.

Riihikuivaa - keramiikkaa ja mäntykalusteita

Riihikuivaa - keramiikkaa ja mäntykalusteita

Share

Jäteviilu hyötykäyttöön

Pro Puu galleriassa on kesäkuun loppuun saakka esillä näyttely – CO – DESIGN VIILUTYÖPAJA.

Ekotahtohanke, Hollolan Viilu – ja Laminaatti sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy järjestivät jäteviilumateriaalien tuoteideointi – ja kehitystyöpajan Lahden Clean Design Centerillä 23.4.2013 luovan alan ammattilaisille ja opiskelijoille.

Työpajassa ideoitiin ja kehitettiin Hollolan Viilu – ja Laminaatti Oy:n viilutuotannon jätemateriaaleista valmistettavia tuoteideoita sekä tutustuttiin ylijäämä – ja jätemateriaalien mahdollisuuksiin.

Näyttelytilassa on nähtävillä työpajassa ideoitujen tuotteiden tuotokset.

TAPIO KANGASNIEMI
JUHA LÄTTI
PÄIVI REPONEN
KAISA KÄNSÄLÄ
MARIANNE MÄNNISTÖ
TIA TAIVALMÄKI
HANNU SUNDELIN

design viilutyöpajan näyttely

Ideana jäteviilun hyötykäyttö on vallan mainio, harmillisesti lähes jokainen taho jonka kanssa olen asiasta keskustellut kaipailisi jätteestä kehitettyä tuotetta joka olisi edullinen, niin valmistaa kuin kuluttajan hankkia. Yhtälönä halpaa halvempi halvin on käytännössä täällä Suomessa täysin mahdoton, vaikka materiaali olisikin liki ilmaista, niin työkustannukset kaiken säätämisen osalta kasvavat. Mutta eipäs tyrmätä ajatusta ylijäämä viilun hyötykäytöstä tyystin, monesti sitä omassakin toimessa törmää tilanteisiin että tarvitaan sekalaisia paloja viilua. Jokaista pientä pirpanaa varten ei kannata kokonaista viilu nippua hankkia, vaan tässä tulisikin se ylijäämän hyötykäyttö kuvaan. Seuraava akilleen kantapää onkin ylijäämä tavaran säilöminen, eihän siihen kenelläkään ole resursseja. Ehkäpä vastauksen tähän tulee tulevaisuudessa tuomaan Ekotahtohankkeen Mahdoton-yhteisö ja mpankki. Niihin aion jossain vaiheessa pureutua hieman tarkemmin, mutta asiannälkäisille, linkeistä lisätietoa.

Oma panokseni näyttelyyn, oli työpajasta lähteneen tikkataulun kehittämistä sekä joidenkin myöhemmin heränneiden ideoiden työstämistä.

Puuviilu rannekorut

Nahkan ja viilun yhteen liittämistä testailin mm. rannekoruja tehdessä. Yllättäen ihan lopulta päädyin täysin ”helattomaan” ratkaisuun, eli yksinkertaiseen kieppiin. Viilun ompeleminen on monessa vaiheessa käynyt mielessä ja sitä pariinkin otteeseen olen koettanut, mutta kuten arvata saattaa, puu halkeaa helposti. Nahka toi tähän ongelmaan suhteellisen hyvin toimivan ratkaisun. Koiran kaulapanta jossa viilu on jälleen liimattu yhteen nahkan kanssa, oli ommeltavissa ilman isompia ongelmia. Tosin puulaji kohtaisia eroja oli tässä vaiheessa havaittavissa varsin runsaasti. Mahonki pesi kotimaisen koivun tässä sovelluksessa mennen tullen, sitä on lähes mahdoton uskoa puuviiluksi.

Kaulapanta viilusta

Näyttelyn ehkä eniten mielenkiintoa kerännyt esine olikin ehkä jopa hieman yllättäen tikkataulu. Tällä kertaa kyseessä ei ollut aivan tavallinen tikkataulu, teeman mukaisesti materiaalina viilu. Pyöreä muoto päätettiin hylätä jo työpajassa, joten sain melkoisen selvät eväät mihin suuntaan lähteä. Voinen todeta että aivan kuin kirkasvalo lamppu olisi syttynyt päässäni jo silloin työpajassa istuessa, kun näin sieluni silmin mitä siihen neliöön voisikaan loihtia.

Tikkataulu - space invaders

Varhaisten videopelien ystäville ei liene epäselvää että innoitusta on haettu Space Invaders -pelistä. Space Invaders on Toshihiro Nishikadon suunnittelema, vuonna 1978 julkaistu kolikkopeli, joka 1980 sai Atarin nousemaan konsolien kärkikastiin pitkäksi aikaa. Pienen pieni atk-nörtti sisälläni myhäili onnesta soikeana kun kasailin viiluista nippuja ja asettelin niitä järjestykseen. Sanottakoon että hidas ja aikaavievä prosessi tämä oli, mutta palkitseva. Käytössä testattu, että toimiihan se, jos osuu tauluun. Toimii jopa yllättävänkin hyvin.

Näyttely on siis avoinna kesäkuun loppuun saakka, käykää ihmeessa katsomassa, Lahden satamassa Pro Puu galleriassa.

Share

Kuukauden näyttelynä

Vuosi kierähtää käyntiin Pro puu -gallerian osalta erittäin mielenkiintoisella näyttelyllä. Esillä on Olavi Lindenin soittimia ja työkaluja. Hyvin hyvin paljon Fiskarsin saksia 🙂 Ehdottomasti tutustumisen arvoinen näyttely. Aiheesta lisää, kun näyttely avautuu ja saan sen dokumentoitua. Henkilökuvaa valoittaakseni linkitän tähän seuraavan videon.

Share