Kyllä osasi olla haastavaa saada aikaiseksi niinkin yksinkertainen asia kuin käyntikortti. Ei vaan tuntunut missään välissä olevan aikaa sitä miettiä, mielessä vilisi jo jonkun ihan perus läypyskän tilaaminenkin. Eipä sitä tekemisen iloa saanut tästäkään asiasta delegoida muille, vaan itse oli väkerrettävä ja väännettävä. Jonain harmaana päivänä sain idean, että sellainen wanted-tyylinen korttihan sen olla pitää. Vedoten jossain määrin olettamukseen, ”puuseppää aina tarvitaan”.
Hieman siihen vaadittiin kuvankäsittelyä sekä fontin tuunaamista, jotta halutunlaiseen lopputulokseen päädyttiin. Kyseessä on vieläpä kaksipuoleinen tuloste, joten hienoisia kohdistus ongelmia kieltämättä oli, mutta eipä nämä tahtia haittaa. Niin sanotulle takapuolelle päätyi höylä sekä mitta-asteikko, käteviä työkaluja molemmat.
