Avainsana-arkisto: kiskojen viemää osa 2

Kiskojen viemää osa 2

Lahden rautatieharrastajat topparoikka ry järjesti 3.11 Kino Iiriksessä lyhytfilmi katselmuksen. Teemana oli rautatieaiheisia lyhytfilmejä 1960- ja 70-luvuilta. Näytöksiä oli kaksi, joista ensimmäisessä ajankuvia rautatieläisistä ja toisessa näytöksessä harrastajapohjaisia kuvauksia.

1. Näytöksen parasta antia oli ehdottomasti ajankuvan muutos nykypäivään verrattuna. Rautatiet, valtionrautatiet ovat ajan saatossa työllistäneet lukuisia ihmisiä. Tekniikan kehittyessä ja maailman muuttuessa ovat valitettavan monet näistä kuvatuista työpaikoista kadonneet tai ainakin toimenkuva muuttunut oleellisesti. Jotenkin tuntui näitä filmejä katsoessa että ennen vanhaan ihmiset olivat enemmän sydämellään mukana tekemässään työssä, yhteiskunnan asettamat vaateet ja odotukset eivät ehkä olleet niin kova taakka.
Kiskoja pitkin henkilöliikenteen lisäksi on alusta saakka kulkenut satoja tonneja tavaraa ja raaka-aineita, esimerkiksi päivän kolmas pätkä Nippuja Nippuja Nippuja, kertoi Honkataipaleen vanhasta tukkirautatiestä. Viiden kilometrin matkalle oli kannattavampaa rakentaa rata tukkien siirtämiseksi Saimaalta Kymijokeen. Rata oli käytössä n. 1910-1976.
Näissä filmeissä oli nähtävissä ajan muutos, vetokaluston muuttuminen, rataosuuksien sulkeminen jne. Kehitys on johtanut siihen että aiemmin välttämättömänä pidetty muuttuu ajan saatossa tarpeettomaksi.

2. Näytös, joka koostui harrastajapohjaisista kuvauksista, alkoi myöskin haikeilla tunnelmilla. Olavi Almin kaitafilmille kuvaamassa pätkässä oli Jokioisten-Forssan rautatien viimeisiä vetoja. Ajan hammas kalusi talvisen rataosuuden viimeisen kaupallisen vuoron. Seuraavassa Almin kuvaamassa pätkässä Takaisin kaidalle polulle, kuvattiin radalta suistuneen junan kampeamista takaisin kiskoille. Dieselveturin vetämä juna oli törmännyt traktoriin ja suistunut näin pois radalta, traktori ei ollu kärsinyt mainittavampia vahinkoja. Vuoden 1966 värillinen kaitafilmi toisti hyvin paikalla vallinneen tunnelman, joka kaikesta huolimatta oli varsin rento. Paikalla oli väkeä jos jonkinlaista.

Hyviä historia kuvauksia Suomalaisuudesta ja Suomen infrastruktuurista, ihmisistä ja ajasta. Aika kuultaa muistot kuten sanotaan, kaitafilmi tekee vielä enemmään kunniaa. Tulevia lyhytelokuva tapahtumia odotellessa. 2.-6.4.2014 Kinos elokuvafestivaali

Share