Reilu viikko on vierähtänyt valmistellessa kahta ”veistosta”. Jo pidempään mielessä kehittynyt idea, palata juurille ja kaivella sieltä materiaalia. Siinä sitten ohessa tuli muutakin. Törmättyäni blogiin / näyttelyyn ”I used to skate once” sain tarvittavan sykäyksen lähteä purkamaan noita aivojen idealohkoja. Joten tämä on toivottavasti vasta alkua, ja jatkoa seuraa..

(Skate deck ”Grab”, kuvassa myös joskus aiemmin maalailtu, myöskin skeittiaiheinen taulu)

(”Grab”, Fimon massasta muovailtu käsi, ja kaiverretut kynsien jättämät jäljet)

Ihan ongelmitta ei tämä projekti syntynyt, alkuun käyttämäni Mastonin vesiohenteinen spraymaali osoittautui kaikkea muuta kuin sopivaksi. Pitää kyllä sanoa, että hinnaltaan kaksi kertaa kalliimpana perinteiseen verrattuna olisi kuvitellut, että lähes hajuton -ominaisuus ei olisi ainoa hyvä puoli. Jotain mustaahan sen piti olla, ulos tuli lähinnä harmaata vaahtoa, joka kyllä kuivuessaan muuttui mustemmaksi. Yksi kannu ei alkuunkaan riittänyt peittämään tuota dekkiä, joten marssin kauppaan ja valitsin telattavan kalustemaalin. Johan alkoi peittämään ja värikin on mitä kannessa lupaillaan.

Mastonin kannu saikin sitten väriä ylleen ja vähän kuplaista mielikuvaa tuovia kalloja, ihan vaan raffisti maalitussein tuhrattuna.

(Spray Can lähikuvassa)

Ja pitihän sille nakertaa vielä kehyksetkin. Nurkista löytyi lojumasta sopivat palaset kulmalistaa, josta nikkaroin sopivat kehystimet. Virittelin kannun läpi rautalangan ja ripustin koko komeuden kehysten väliin roikkumaan. Taustalevystä vielä pieni naula läpi jolla kannu pysyy sopivassa asennossa eikä heilu valtoimenaan. Kehykset taustoineen saivat kultaisen sävyn, joka on palettiveitsellä liipattu pintaan.

(Spray Can kehyksissä, kuvassa myös koivu reliefi, tuppeen sahatun lankun särmäyksestä jäänyttä soiroa)