Woodism – esineitä kaadetuista piha- ja puistopuista 10.- 31.1.2012 Pro Puu -galleriassa
Pro Puun WDC -vuoden 2012 näyttelyohjelman aloittaa Woodism -ryhmän näyttely, jossa puun orgaanisin olemus on voimakkaasti aistittavissa. Kalusteina niiden voidaan sanoa olevan jalostusasteen alkupäästä, mutta ideoiltaan ja toteutukseltaan kuitenkin varsin valmiin tuntuisia.
Kävinpä siis tutustumassa näyttelyyn, tuotteista suurin osa olikin jo varsin tuttuja. Kesän aikana koko joukon niitä nähnyt eri näyttelyissä ja muutamaa myös itse ollut valmistamassa. Artikkelin otsikko matkasta puun ytimeen, saanee vahvistuksen kuvista. Puuta puuna, siis tuotteeksi jalostettuna, mutta silti niin Puuna. Suosittelen ehdottomasti tutustumista paikan päällä, pääsee paremmin fiilikseen kiinni. Tässä on tapa jolla puun luonnollinen kauneus tulee hyvin esiin. Woodism -ryhmän ideologian mukaan tuotteita siis valmistetaan piha- ja puistopuista, jotka kaadettaessa luultavimmin joutuisivat haketettavaksi. Näitä puita usein leimaa ”käytön jäljet”, niihin kun on soviteltu pyykkinaruja ja hakattu nauloja. Niissä on kiipeilty, oksia on katkeillu, ne ovat nähneet jopa useiden sukupolvien kalvavan vaikutuksen. Voidaankin sanoa että kaikilla näillä puilla on jokin tarina. Kuuluisimpa lienevät Kaivopuiston jalavat, ainakin niitä on joka käänteessä muistettu mainostaa, ei siinä mitään, erittäin kaunista puuainetta ne ovatkin olleet.
(Helmipuun huosut pöytä sekä penkki, sitä kuuluisaa Kaivopuiston jalavaa)
Näyttelyyn osalistuneiden teosten määrä on varsin runsas, ja suurin osa on käsitelty läpikuultavilla vahoilla, näin puun olemus säilyy ja tulee vahvasti esiin. Esineitä tekee kovasti mieli pidellä, ja puun tuntu onkin niistä edelleen aistittavissa. Hätäisesti laskettuna esillä oli yli 60 erilaista tuotetta linnunpöntöstä ruokapöytään. Näyttelyn kattavin valikoima löytyi jakkaroista, penkeistä ja tuoleista, joita olikin sitten jos jonkin sorttista. Makaamisen jälkeen ihminen varmaankin istuu seuraavaksi suurimman osan elämänsä ajasta, joten takaliston alla vaihtuu ajan saatossa istuin poikineen.
(Kiekko jakkarat, materiaalit vaihtelee, valmistus Esa Niiranen, suunnittelu Eeva Lithovius. Palikka-rahit, hukkapuusta, Valmistus ja suunnittelu Tapio Anttila & Merita Soini)
Tämä näyttely varmasti inspiroi kotinikkareitakin, ja näin ollen ruokkii DIY -aatetta (Do it yourself). Eipä se periaatteessa ole puusepältä pois jos jollakin on taito ja välineet tehdä itselle vastaavia. Ainakin esikuvat on täältä varsin helposti noudettavissa. Ideologiana Woodism on aivan loistava ja mielestäni ihan kestävän kehityksen juttu. Moni ekologinen sisustaja voikin hyvällä omalla tunnolla hankkia Woodism -tuotteen.
Näyttelyn ehkä sympaattisin tuote oli Timo Suutarin Omenapuu 127, Aivan valloittava yhdistelmä metallinen vanha traktori-tyylinen istuinosa ja omenapuu -jalat.
(Timo Suutarin Lankku 01 taso/pöytä, Järeästä kuusilankusta valmistettu.)
Sitten se yksi täysin oma toteutus. Jo perinteikkääksi muodostuneen pölkkyjakkaran humoristisempi variaatio, Keila. Keila syntyi lähes vahingossa, oivalluksen ja ahaa elämyksen kautta. Kuusipölkky oli verstaalla pyörinyt vähän joutopalana, mm. tukena jossakin porausoperaatiossa. Pölkkyyn oli näin muodostunut selkeä otepinta parista reiästä, siitä se ajatus sitten lähti (Mietin jo että saako moista lausahdusta edes kirjoittaa 🙂 ). Sopivat värit vielä ja reikien oikea asemointi, ja Keila oli valmis.
Pieni muotoinen kuvagalleria näyttelyn antimista (Kuvien melkoinen rakeisuus johtuu tuon galleria-playerin omituisuuksista, koetan löytää siihen jonkun parantavan ratkaisun. Kuvaa klikkaamalla pääsee siitä kuitenkin tarkastelemaan sitä inan verran parempaakin versiota)
