Vuosi kierähtää käyntiin Pro puu -gallerian osalta erittäin mielenkiintoisella näyttelyllä. Esillä on Olavi Lindenin soittimia ja työkaluja. Hyvin hyvin paljon Fiskarsin saksia 🙂 Ehdottomasti tutustumisen arvoinen näyttely. Aiheesta lisää, kun näyttely avautuu ja saan sen dokumentoitua. Henkilökuvaa valoittaakseni linkitän tähän seuraavan videon.
http://www.youtube.com/watch?v=CJPGjxJRlPo
Avainsana-arkisto: Lahti
Joulun kellot
Kuvasarja ja pieni sepustus vaiheista. Joulun kellot, vaikka kuusen koristeeksi. Materiaalina kotimainen visakoivun oksa, pintakäsittelynä pellavaöljy sekä mehiläisvaha, Ripustusnaru pellavanarua.

Ahion kiinnitys, tässä nelileukapakkaan. Karkea pyöristys rouhintataltalla ja loppu pyöristys neidonkynnellä, kuten myös päädyn tasoitus

Päädystä sisään neidonkynnellä ja halutun muotoisen ”kupin” muotoilu.

Leveämmät reunat, näin kellomaista muotoa myös siäpinnalle. Tämän jälkeen sisäpinnat voi hioa. Sorvista kierrokset alas ja papereissa karkeasta hienompaa kohden edeten. Papereina 120, 180, 240, 320 ja 400. Paperit ovat Mirkan valikoimista 50mm leveää kangasselkäistä nauhaa aina 320 karkeuteen asti. 400 karkeus on Mirkan foamiselkäistä, myöskin rullatavaraa, joskin wc-paperi -tyyliin katkopaloin.

Ripustusnarulle voi jo tässä vaiheessa porata reiän, näin se tulee mukavasti keskitettyäkin.

Seuraavaksi aletaan muotoilla ulkopintaa, neidonkynnellä haettu kellon reuat.

Kellon sisäpinnan syvyys kannattaa mitata ja merkitä hyvissä ajoin, jottei vahingossa ulkomuodosta tulee liian pientä tai isoa.

Erotustaltalla voi alkaa rajaamaan kellon yläpintaa. Liian ohueksi ei kannata ottaa, jottei kellon muotoja sorvattessa ala syntymään vaappumista ja väsymistä.

Kellon muodot syntyvät helposti yhdelläkin taltalla. Lieriösorvauksesta kun on kyse, neidonkynnen muotoon teroitettu kourutaltta on oivallinen väline. Sillä syntyy niin koverat kuin kuperatkin muodot. Lisäksi sillä pystyy nopeasti sorvaamaan myös päätypuuhun onteloita, eli tuon kellon vaatiman sisämuodon.

Kun haluttu muoto on saavutettu, suoritetaan ulkopinnankin hionta.

Hiottuun pintaan levitetään rätillä pellavaöljyä, jonka päälle vielä vähäsen mehiläisvahaa. Pellavaöljyiset rätit voivat leimahtaa itsekseen liekkeihin, joten niiden asianmukaisesta hävityksestä / sijoituksesta on syytä huolehtia.

Pintakäsittelyn jälkeen kellon voi irottaa esim. erotustaltalla. Narun pätkä ripustuslenkiksi, narun voi nyt pujottaa poratusta reiästä läpi.

Kokoelma joulun kelloja, jokainen on yksilö, niin puun syykuvion kuin pienten muoto erojenkin suhteen. Kun muutaman on sorvannut alkaa löytymään sopiva rutiini ja päivän päätteeksi on kelloja ripustaa vaikka naapurinkin joulukuuseen.
Puulajeja vaihtelemalla saa eri värisiä ja eri tuoksuisia kelloja aikaiseksi. esim. katajasta saa erittäin hyvältä tuoksuvat kellot.
Olomuotona puuntyöstö
Lahden Messut järjestää OLO.MUOTO’12 Muotoilualan erikoistapahtuman uudistuneessa Lahden messukeskuksessa 14.-16.11. Samanaikaisesti OLO.MUOTO –tapahtuman kanssa Lahden Messukeskuksessa järjestetä puutuoteteollisuuden erikoistapahtuma Puuntyöstö Woodworking 2012.

(Tapio Anttila Design oli välittömästi sisään astuttaessa esillä, kotoisasti. En tosin oman sänkyni yläpuolelle vastaavan suuruista käkikello armeijaa laittaisi, siitä kukkuu-sinfoniasta(kakofoniasta) saisi tasatunnein toistuvan migreenikohtauksen.)
Olo Muoto -tapahtuman keskeisenä teemana on nuoret muotoilijat, alan oppilaitokset ja suomalainen puu. Puumuotoilua ja joitakin innovatiivisia puualan materiaali kehityksiä sekä tuotteita niiden pohjalta. Joitakin varsin mielenkiintoisia juttuja. Messujen kokonaisanti ei ole mitenkään ylitse rönsyävän runsas. Osastot ovat suhteellisen väljästi minoitettuja. Tila mahdollistaa isommankin yleisöryntäyksen ilman norsu posliinikaupassa -ilmiötä. Keskiviikkona ennen puolta päivää ei ainakaan ollut mainittavaa pyhiinvaellusta havaittavissa. Rauhallisin mielin sai tuotteisiin ja tekijöihin tutustua.

(Muoto2:sen valmistama valaisin. Pimeä vuodenaika kaipailee erilaisia uusia valaisin ideoita, sellanen ”perinteinen” maglite ei ihan joka paikkaan ole sovelias.)
(Herrat Nyman ja Mustikainen Kuuluvat näihin aiemmin mainittuihin oppilaitosten nuoriin muotoilijoihin. Tässä pöytävalossa kansi toimii katkaisijana, sitä painettaessa led-valot syttyvät ja sammuvat. Toiminee yövalona vallan mainiosti. Plussaa puisesta rakenteesta.)

(Pakkohan se oli tämäkin kuvata sirkun kera, syystä että, on tuota protoa tullut muutama kappale työstettyä. Bird Feeder on jo esiintynyt useammassa paikassa ja on tosiaan jatkoa tälle Tapio Anttilan lintuteemalle.)
Tuoleja, istuimia ja valoja ja vaikka mitä. Olo Muoto siis tarjosi valmiita tuotteita ja protoja, seuraavassa hallissa oli puuntyöstö, jossa tämä muotoilu puoli hieman jatkui Woodismin merkeissä. Kaivopuiston puista tehtyjä tuotteita oli woodism / pro puu -osastolla mukavasti esillä sekä joitain muitakin woodism-tuotteita. Puuntyöstö-messujen tarjonta oli ainakin itselle koviakin odotuksia herätellyt juttu. Ikäväkseni joudunkin toteamaan että olin hieman pettynyt. Työnäytöksiä ja kone-esittelyjä tms. olisin kaipaillut. Tälläin jälkeenpäin kun asiaa purkaa, niin pitäisi ehkä kiertää se halli uudestaan, josko sieltä uudella kierroksella tarttuisi jotain mieleen.
Nostan tässä vielä esille iam designin Isko Lappalaisen, jolla oli hyppysissä hieman erilaista muotoilua oleva 3d-malli sovellus. iam designin logo oli koodattu pitämään sisällään informaatiota, joka vastasi Iskon toimiston 3d-mallia. Tabletilla ollut ohjelma tunnistaessaan kuvassa logon, muunsi sen automaattisesti 3d kuvaksi, jota oli mahdollista tarkastella joka suunnasta. Tokihan tämäkin pieni erikoisuus vaatii koodaamista, mutta on ideana ja tuotteena jalostettavissa ja eteenpäin vietävissä. Ohessa hieman videota selventämään hataraa sepustustani.
Paloautosauna – FIREFIT

Saunan rakennus on saatu vihdoinkin päätökseen. Neljän ylitäyden työpäivän hedelmä on nyt koelämmitetty ja todettu toimivaksi peliksi.

Autossa on vielä sammutustöihin vaadittava kalusto tallella, joten kylpyvettä on kätevästi saatavilla, mikäli vain on tankkiin muistettu pumpata vettä.

Sauna on ihan mukavan kokoinen ja vetää useamman henkilön. Kota kiuas vesivaipalla takaa varmasti riittävät löylyt.

Tunnelman luojana pimeämpiin saunomishetkiin näppärästi upotetut LED-valot. Valoilla on oma oma akku ja ne on kytkimellä käytettävissä. Akun lataus tulee hoitumaan aurinkopaneelin avulla.

Kiuas on tietenkin puulämmitteinen, perinteisiä löylyhetkiä vaalien. Ja lämpöhän siitä riittää. Pienellä määrällä puita saatiin koepoltossa lämpötila jo nousemaan 70 asteeseen, eli lupaavalta vaikuttaa.
FIREFIT paloautosauna on täällä Lahdessa vielä pari päivää, ja jatkaa sitten matkaansa kohti Helsinkiä yms. ja lopullista määränpäätään Saksaan.
Panimosta Malskiksi, Arttua hämeessä kaksitoista
Art Häme 12, B-City – Kaupunki minussa tapahtuma starttasi. 25.8-9.9 taidetapahtuma valtaa ensikertaa Lahden kadut ja ”taidemestat”. 1.9 Vielä taidelauantain ohjelmistot ja Lahti goes totally art. Pariin viikkoon mahtuu nyt jos jonkinmoista ohjelman poikasta ja häppeninkiä. Yritettän jotenkin näistä selvitä, vielä kun ehtisi kaiken katsoa mikä esitteiden valossa on jollain muotoa herättänyt mielenkiintoa.
Ongelman alkulähteille – Panimo

Osakeyhtiö Mallasjuoman perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Mallasjuoman vanha tehdaskiinteistö on ollut jo pidempään eräänlaisena kiistakapulana, tulevaisuus on kuuleman mukaan valottumassa lähiviikkojen aikana. Itselle tuo mesta on tullut tutuksi taide panimona, siellä useita taidenäyttelyitä käynyt katsomassa sekä muutamille maalauskursseille tuli aikoinaan osallistuttua. Nythän tuosta rakennuksesta on osia pudotettu alas ja jotain on korjattukin. Mutta yleisilmeeltään tuo sisäpiha on varsin karu, Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnelmaa joka siellä huokuu.

Vaikka ulkona on moukari heilunut, niin sisältä nuo galleriatilat olivat melkolailla entisessä kuosissaan. Vanhat tuoksut ja tunnelmat olivat tallella. Vielä pari kuvaa rakennusten välistä, yhdestähän tulee kaksi jos siitä viedään välistä pala pois. Ovessa lukee: Tämä ovi pidetään kiinni. Ja syystäkin.


Lahti esillä
Lahes ollaan aika tavalla Lahtelaisii ja kovasti sitä myös pidetään esillä. Malski areenan eteisessä esillä Topparoikka ry, resiina sekä vanhoja rautatieaiheisia valokuvia. Viereisessä huoneessa pyörii Lahti-aiheisia lyhytelokuvia. Topparoikan aktiivisuus oli esillä viikonloppuna muutenkin, höyryjuna Heinolaan kulki taas tuttua reittiä iloisesti viheltäen. Ahtialan vanhalla asemalla käväisin pikaisesti katsahtamassa Ukko-Pekkaa, ja olihan se ihan vaikuttava näky.

Designer’s street Lahti
Lahti designerit esillä omassa ”yksiössään” Teerenpelin POP-UP kahvilan takana. Huomio kiinnittyi enempi seinälle ripustettuihin isoihin julisteisiin Lahden väreistä.

Yhteistä kaikille kuvakollaaseille on nuo esiin pistävät graffitit, graffititaiteesta onkin tullut pikkuhiljaa hyväksytympää. Sotkemisen ja vandalismin leima on ajan saatossa hälvetynyt. Luvallisia graffiteja on alkanut ponnahdella esiin siellä täällä.

Light.Things.motion
Valoa Lahen harmauteen on haettu eteläisestä naapurista, Eestistä. Valaisinmuotoilu on viimeaikoina, varsinkin kehittyneen led-tekniikan myötä ollut kovasti esillä. Energia pihejä ja kooltaan minimalistisia valonlähteitä on helppo yhdistellä uusiin ja erilaisiin materiaaleihin. Nyt aletaan olla siellä, missä vain mielikuvitus on rajana. Ei tarvitse pohtia mahtuuko se 60 watin hehkulamppu varmasti tähän varjostimeen ja kestääkö materiaali sen tuottaman lämmön. Perinteisistä malleista ja muodoista ei silti aina uudellakaan teknologialla päästä eroon, mutta haittaaks se?

Ja jos jotain perinteisestä poikkeavaa designia hakee, sen voi löytää jostain muusta arkipäiväisestä tuotteesta.

Woodism
Lahes kun ollaan nii pitähän sitä jotain puumuotoiluakin olla. Woodism -ryhmältä esillä on oikeastaan vaan varaston rippeitä. Virka gallerian näyttely Helsingissä on edelleen kesken. Esillä jotain viimevuotisia penkkejä ja jakkaroita.

Tähti-istuimet ja sukupuoli pallit, jos niin voisi asiaa kuvailla.

Sekä aikoinaan kovastikkin kohua herättäneet pölkky-istuimet, nämä esillä olevat ovat tosin jo jotain uudempia kehitysmalleja.

Keila-malli, eli tuo valkea punaisin raidoin sattuupi olemaan omin käsin valmistettu tuote.
Luova Polku
luovien alojen koulutus- ja kehityshankkeen koordinoima muotoilun ja taiteen yhteisnäyttely Näetkö kaupungin on esillä Malski Areenalla Art Häme ’12 -viikkojen aikana 25.8.-9.9.2012. Yllä jo vähän sepustusta ja reportaasia asian tiimoilta, mutta suosittelen tutustumaan tapahtumaan paikanpäällä, päijänteenkatu 11. Lisää Luovasta polusta nettisivuilta.

Sirpa Papinahon veistoksiin valmistin punatammesta pienet aluset. Ja valmiin veistoksen alla ne ovatkin varsin näyttävän näköiset.
Loppuun vielä pieni kuvagalleria Polun sadosta.
[print_gllr id=779]
