Tämän viikon puhteena oli ottaa selvää mitä vanhasta loimukoivu lankusta saisi aikaan. Harmillisesti tuo noin 15 vuotta vanha lankku oli hieman kiero, muistuttaen lähinnä lentokoneen propellia, tästä syystä mitään pitkää aihiota siitä ei saanut. Pienet takaiskut ei haittaa, kun puu on niin mahtavan näköistä. Puuntyöstöllisesti kovasti loimuava lankku ei ole ihanteellista työstettävää, höylättäessä kun ei oikeastaan ollenkaan löydy sitä oikeaa työstö suuntaa. Vaan jokaisen vedon jälkeen löytyy aina jostain suunnasta repeämiä. Riittävät hiontavarat ovat siis avainasemassa, tai mahdollisesti jopa höyläämisen totaalinen välttely. Vannesahalta tai sirkkeliltä suoraan hiomakoneelle voi olla monessa tapauksessa mahdollista, ja aikaa säästävä toimenpide.

Sopivasti tehtäväkseni tuli puulaatikko viinikarahville, toivomus oli että siinä olisi aukeava kansi ja että karahvi korkkeineen mahtuisi sinne sisälle. Loimukoivuhan passasi tähän projektiin kuin nenä päähän, sen välkehtivä pinta kuvastaa kätkemäänsä kaunista lasiesinettä. Ja tuosta aiemmin mainitsemastani lankusta saisi riittävästi suoraa materiaalia. Laatikko on koottu jiiriliitoksin, pohja on urassa kuten myös kannen peili. Pohjana on koivuvaneri, joka koostuu kahdesta päällekkäin liimatusta 4 millisestä levystä, joista toiseen on sahattu pyöreä aukko, mukailemaan karahvin pohjan muotoa, pitäen sen tälleen paremmin paikoillaan. Muut osat onkin tuota loimukoivua, ja pyritty sommittelemaan sointuvasti. Pintakäsittelynä Osmo colorin väritön öljyvaha. Lehtisaranat ja magneetti takaavat kannen toiminnan.