Avainsana-arkisto: visakoivu

Woodturning – puun kääntelyä

Muutaman kuvan päivitys sorvauksista ja jokunen miete asian tiimoilta. Tässä kiireiden keskellä sorvailin muutamat korut pikkusiskolleni, niistä kuvat myöhemmin julki. Siinä tuli muutama erikoisempi kokeilu suoritettua haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Kaivelin varastosta esiin myös kesällä kuivamaan nostamiani lahotettuja koivuja. Kiehtovaa grafiikkaa luonto muodostaa, kun sienet iskevät puuhun.

Puumunat

Puiset munat, laho vikainen koivu ja omenapuu
Jo tuossa aiemmin postasinkin tämän omenapuisen munan. Vieressä siitä mainitusta koivusta sorvattu toinen versio. Onttoja sisältä molemmat, eräänlainen ”ruumiinavaus” näkemys on näiden pohjalla ollut ideana, jatko kehitystä odotellessa. Ihan kokopuisia munia pitää kyllä ennen pääsiäistä sorvailla, jos vain millään ehdin.

Kannellinen astia

Lid - finial - vessel
Englanniksi finial on tämä koriste nuppi joka astian kannessa on. En vaan löytänyt sille suomenkielistä nimitystä. Muutenkin tuntuu ajoittain vaikealta löytää kaikille sorvatuille asioille asianmukaiset suomenkieliset nimet. Tämäkin tuote voisi olla englanniksi vessel tai yksinkertaisesti box, astia ai rasia. Kansi on padoukkia ja sen päällä nököttää vaahterasta sorvattu somiste. Astia itsessään koostuu mahonkisesta kulhosta jonka yläpintaa peittää pala samaista vaahteraa kuin finialissakin.
Inside of vessel, goldleaf
Tämän esineen sisäpintaa koristaa lehtikultapinnoite, tiedän että turhaa kikkailuahan se on, mutta niinhän suurin osa ihmisten tekeleistä ylipäänsä onkin. Omien taitojen ja kykyjen harjaannuttamista ja kehittämistä tämä minulle on. Astian pohja on tehty pyöreäksi, joten astia on ns. keinuvaa mallia.

Koivusta on moneksi

 Kulho lahovikaista koivua
Lahotettua koivua, ulkomaisilta sivuilta löytyy spalted birch nimikkeellä toinen toistaan maittavampia esineitä kyseistä materiaalista valmistettuna. Vastaavalla tavalla lahottajasieni saadaan myös muishin puulajeihin tarttumaan ja erikoisia värimuutoksia aikaiseksi. Melkoisen tylsähköstä pyökistäkin tulee erittäin taiteellisen näköistä tavaraa kun sen annetaan hieman ”pilaantua”. Haittapuolena pidettäköön puun lujuuden oleellista kärsimistä, liian haperoksi päässeestä pusuta on vaikea loihtia mitään edes vähää kestävää tuotetta.
Visakoivuinen kulho
Visakoivu, tuo ainoa meillä kasvava ”eksoottinen” puu, pitää pintansa yhtenä sorvaus suosikkinani. Viimeaikaiset värjäyskokeeni visan kanssa ovat taas nostaneet inostusta säätää enemmänkin aiheen kanssa. Materiaalin hinta vain on sellainen ettei sitä ihan huvikseen harjaa lattialta roskikseen, kultasepät kun voivat omat hionta jätteensä kerätä ja sulattaa uudestaan käyttöön, sorvi lastulle en samanlaista käyttökohdetta ole vielä keksinyt. Kuvassa oleva kulho on sorvattu pienehköstä visarungon pätkästä, voipi olla ollut myös oksakin. Luonnollinen kaarnan alainen pinta on jätetty kulhon reunoille, näin n. 15cm pätkästä joka on ollut 10cm halkaisijaltaan saadaan aikaiseksi soikea kulho.

Share

Naistenpäivä kukka

Naistenpäivää vietettiin tuossa menneellä viikolla 8.3. Marketissa näytti kukka myyntin olevan melkoisen vilkasta. Tässä oma satsaukseni kukkakarkeloihin.

Sorvattu kukka ja maljakko

Kukka on sorvattu jalavasta, johon lahottajasieni on jättänyt jälkensä, varsi on sorvattu vaahterasta. Lehti on saarniviilua ja maljakko on sorvattu visakoivusta. Maljakko on sorvattu osittain epäkeskeisesti, tällä on saatu aikaan kaulan vinous muuhun runkoon nähden. Pohja on jätetty pyöreäksi, eli maljakko keinahtelee, asettuen lopulta painopisteensä mukaiseen asentoon.

Share

Sorvausta

Puuseppä Tapio Kangasniemi, Lahti, sorvausta
Kärpäsenä katossa, Iso kiitos Esko Ihalaiselle kuvausavusta. Tältähän se usein näyttää, lattiaa peittää kevyt kerros sorvilastuja. Kuulosuojaimetkin on päässä, tosin eivät korvilla, kun pitää kuulostella sorvauksen ääniä. Suojalasit on aina silmillä, löytyy myös isompi kasvosuoja, jota tulee pidettyä tarvittaessa. Sorvattaessa mahdollisesti irtoavien kappaleiden kanssa voi loukata itsensä varsin pahastikkin, joten suojavälineiden käyttöä ei voi väheksyä. Turvakenkien käyttökin on varsin suositeltavaa, pienempikin palikka varpaille pudotessa voi tehdä kipeää. Kuvassa n. 40cm kehän viimeistelyä.

Wessel, made of flame birch and padouk
Loimukoivusta sorvattu matala vaasi kaiverretulla padouk suuaukolla. ”Madonreiät” kaiverrettu dremelillä. Badouk, punaveripihkapuuta kasvaa Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa, sen puuaines on suhteellisen painavaa ja kovaa, helposti työstettävää ja kaunista.

Square plate, biomechanical pyrography, wooden ball, elm
Lepästä sorvattu ohutreunainen kantikas lautanen, johon poltettu biomekaanista kuva-aihetta. Om pitänyt jo pidempään yhdistää pyrografiaa näihin sorvaustöihin, kuitenkin vältellä niitä ihan perinteisiä aiheita. Taiteen puolellehan tuollaiset menee, eikä niiden tekemiseen oikeastaan muuten mitään perusteluita olekkaan. Pallo on sorvattu jalavasta.

Puheenjohtajan nuija
Puheenjohtajan nuija, varsi saarnea ja pää visakoivusta. Suhteellisen perinteisenoloinen nuijamalli, tässä kategoriassa voisi lähteä jossakin vaiheessa hieman ”leikkimään”.

Puumuna, omenapuusta
Puinen muna omenapuusta. Muna on ontto, koska sille on suunnitelmissa jatkokäyttöä, siitä lisää, mikäli asia etenee.

Indian clubs
Indian clubs, tammea ja pähkinää. Näille keiloille tuli painoa n. 950g kappale. Mitat ovat hieman maltillisemmat aiemmin sorvaamiini keiloihin verrattuna. Nyt mahtuu paremmin sisätiloissakin hosumaan noiden kanssa.

Share

Kuvapäivitys – Rannerenkaita ja muuta mukavaa sorvaten

Nopea päivitys, muutama kuva lisää internetin yltäkylläiseen bittivirtaan

Jalava lautasella rannerenkaat wengestä

Yllä wengestä sorvatut rannerenkaat, hieman leveämpää mallia. Wengen puumateriaali on hyvin kaunista, ja todella kovaa. Ja onhan sillä ihan mukava hintakin, ei siis ihan edullisimpia puita. Renkaiden alustana toimii jalavasta sorvattu lautanen, sen musta kehä on teräsharjalla harjattu tekstuurin luomiseksi, ja tämän jälkeen mustalla petsillä värjätty. Näin jälkiviisaana olisin ehkä käyttänyt maalia, mutta sitä kun ei ollu juuri käsien ulottuvilla enkä turhaan jaksanut projektia viivyttää, niin päädyin petsiin.

Pihlaja rannerenkaat

Sorvasin rannerenkaita myös pihlajasta, renkaat on hiottu ja vahattu liberonin antiikkivahalla.

visa pisarat

Mukavia muotoja etsiessä ja kokeillessa, sorvasin muutaman ”pisaran”. Eihän näillä mitään funktiota ole, tai no niitä on ihan mukava hypistellä ja ja ne näyttää kivalta kirjahyllyssä. Tästä ajauduinkin työstämään pisaraan myös jonkin funktion. Lopputuloksena pisararasia.

Visainen pisararasia
Visainen pisararasia

Share

Muotoa etsimässä

Kulhot muotoa etsimässä
Muoto, tuo aina niin kimurantti käsite, on valitettavan paljon kiinni itse kunkin omista mielikuvista. Yhtä oikeaa ei ole eikä liioin väärää. Lähdin metsästämään muotoja kulhoille. En kuitenkaan halunnut tehdä ihan kamalan sekavaa seuruetta. Sarjan kukin kulho on samasta visakoivu -pöllistä, aihiot ovat kooltaan lähes identtisiä, lieviä luonnon sanelemia kokoeroja lukuunottamatta. Visakuvio on kaikissa varsin maltillista, hieman loimua mukana. Materiaali oli varsin hyvässä kunnossa, vain pöllin päistä piti kymmenisen senttiä hävittää halkeilun takia.

Siivellinen visakoivuinen kulho

Pyöreätä ja kantikkuutta, siinä reseptin alkusävelet. Kun muistaa pitää näpit oikealla puolen talttatukea, säästynee isommilta kolhuilta ja vekeiltä. Mikään helpoin sorvaustyö tämä ei ole, mutta ei se missään nimessä ole mitenkään ylitsepääsemätön. Vaatii tarkkuutta, terävät taltat ja aikaa. Hosua ei parane tai päätyy hyvin nopeasti tekemään ihan normaalin mallisia kuhoja. Perusideahan on jättää osa aihiosta pyöristämättä, jättää kulholel niin sanotut siivet. Niitä voi sitten ”muotoilla” haluamaansa asentoon. Työstin nämä hyvin pitkälle täysin aihion mukaan, mikäli päälipinnassa oli halkeamaa, niin siivet alas, ja mikäli ehjää, niin ylös.
Siivellinen visakoivuinen kulho
Kuten aiemmin totesin, muodot ovat mielipiteitä. Itse olen tykästynyt ajatukseen jättää puun omaa luonnollista ilmettä tuotteeseen. Näissäkin kulhoissa näkyy tuota luonnon reunaa. Pintojen on muuten syytä olla käsin koskettaessa miellyttävän tuntuiset. Erilaiset tekstuuritkaan eivät olisi lainkaan pahasta. Tuotteen käytännöllisyyttä ei pidä kuitenkaan unohtaa, selkeät taide-esineet ovat sitten oma lukunsa, mutta usein niilläkin soisi edes jonkun viitteen jostain funktiosta olevan jäljellä.
Siivellinen visakoivuinen kulho
Kulhojen vetoisuudet ovat varmaan desin sisällä samaa luokkaa, syvyys 5cm luokkaa ja halkaisia n. 10cm, Aihion mitat noin 15x15cm. Pintakkäsittelynä on pellavaöljy, joten kulhot sopivat ruoka-aineiden kanssa käytettäväksi. Koriste-esineeksi voisi pinnan käsitellä jollakin muulla tapaa, jolla saisi vielä tehostettua tuota visan kaunista kuviota.
Kulhot

Kello savottaa

Joulun kellot
Aiemmin aloittamani joulukello -projekti on tuottanut reilun kymmenkunta kelloa, visakoivusta sekä lahovikaisesta jalavasta. Kellot kilkkaavat kivasti toisiaan vasten, mitään kilistintä en tuonne sisälle laittanut, mutta sinne voisi helposti ripustaa vaikka pienen puisen pallon tai vaikkapa metallisen kulkusen.

Share