Kuten jo monesti aiemmin on käynyt ilmi, niin sorvaus on se minun henkilökohtainen seireenini. Koetankin halusta uusia juttuja ja vanhoja tuttujakin. Sellaista ihan perinteistä puunuijaa ei minun työpöydältä vielä löytynytkään. Joitain pieniä paukuttimia on matkan varrella tullut tehtyä, joissa jokaisessa on jotakin sorvattua osaa mukana. Indian clubs huumassa valmistelin aihioita ja siinä samalla syntyi aihio vähän järeämpää nuijaakin varten. Materiaalina vaahtera ja kooltaan todella optimi vaikka talttauksiin.
Jossakin vaiheessa sikisi mielessä idea myös metallipäisestä vasarasta, ajatus upottaa täkkipultti puuhun, niin että kupupinta toimisi iskupäänä. Eikä aikaakaan kun sopiva palikka oli sorvattu, siihen vielä varsi, ja lopuiksi koko palapeli kasaan. Pultti on sen verran pitkä että menee varren pään läpi, varsi ei siis pääse tuosta irtoamaan, kun pultti ja turaus liimaa lukitsee sen paikoilleen. Vähän pienihän tuosta tuli, ei sillä isoja rautanauloja hakata, mutta ajoittain tarvitsee kovempaa iskupintaa pienessä muodossa. Samaista vaahteraa se on tuokin, molemmat lakattu spraylakalla.

Ostin lukemattoman monta kuunkiertoa sitten puukonterän, joka edelleen vartoo kahvaa ja tuppea. Kuin vieraissa tässä välissä korjasin tai re-designeerasin Marttiinin muovikahvaisen fileerausveitsen. Puukko löytyy vanhempieni keittiöstä ja alkoi joitakin vuosia sitten jo kärsiä akuutista kumin katoamis vaivasta, en tiedä onko mahdollisesti jokin pesuaine vaikuttanut muoviin sitä tuhoten. Veitsen saadessani sen muovi/kumisesta kahvasta oli jäljellä muutama sentti, väri oli todettavissa, muoto vain hajanaisen muistikuvan varassa. Muovin rippeet dremelillä veke ja uutta puuta tilalle. Kahvaan valkkasin samaisesta osoitteesta peräisin olevaa loimukoivua sekä ohuen soiron pähkinää. Tupen valmistin pähkinästä, pieni magneetti sen reunassa pitää puukon paremmin tupessaan ja mahdollistaa koko setin ripustamisen metallisille pinnoille. Tästä projektista innostuneena, en edelleenkään ole kaivanut sitä hankkimaani terää esiin, ehkä joku päivä, kun on ehdottomasti päästävä vuolemaan jollakin muulla kuin Moran vuolupuukolla.

Postauksen toinen sorvaus sovellus, näyttää erikoiselta, eikä ihan tavallisin laite olekkaan. Kyseessä on idätysruukku prässi. Tällä siis junttaa palasta sanomalehteä kätevästi koko joukon pieniä kompostoituvia idätysruukkuja tulevan kesän kasvimaa sekoiluja varten. Näitä on netissä pot maker nimellä jos jonkin sorttisia ja näköisiä kapistuksia, ja kaikki yhtälailla parhaita, helppokäyttöisiä ennen kaikkea. Hieman harjoittelua se vaatii, niin löytyy sopivan kokoiset paperin palat ja sopiva taittelu järjestys. Lopputuloksena on yllättävänkin tukeva paperinen kasvatusalusta. Mäntä, eli tuo varsi / kahva on vaahteraa ja kuppi on raitaa. Kahvaa on mahdollista käyttää myös istutus puikkona.