Kuluneella viikolla päätin pikaisesti piipahtaa Pro puun verstaalla hieman valmistelemassa yhtä projektia. WDC-vuosi on polkaistu käyntiin ja sillä rintamalla on yhtä ja toista tapahtumaa menossa ja tulossa. Tälläerää olen aloitellut hyvinkin mielenkiintoista aherrusta soittimien parissa. Puu soi, on puusoitinprojektin nimi, joka on osa Savi ja puu kaupungissa -hanketta. (Lisää hankkeesta.)
Itse en koskaan ole instrumenttien soittotaitoa jaksanut opetella, muutamaan otteeseen kitaraa ja rumpuja kokeillut, mutta silloin nuorena poikasena ei kyseinen homma niin paljoa kiinnostanut. Tällaisen sisäisen kiinnostuksen kaikkeen joskus tehtyyn omaavana yksilönä, olen toki haaveillut useampaan otteeseen jonkin soittimen rakentamisesta. Nyt tähän soitinprojektiin lupauduttuani olen ahminut youtuben kattavaa arkistoa ihmisen rakentamista soittimista. Heti alkuun oli selvää että lyömäsoitin sekä kielisoitin olisi ehdottomasti must wanted -listalla. Pajupillejä tehdessä on tullut pikkuisen raapaistua jo puhallinsoitin genreäkin, ja olisihan sielläkin monia varsin kiinnostavia kapineita tarjolla. Perus materiaaliksi luonnollisesti on valikoitunut puu, jota tässä on muutenkin tullut jonkin asteisella menestyksellä työstettyä. Aloittelin siis kasaamaan runkoa jonkinlaista rumpua varten. Ohessa muutamalla kuvalla höystettynä ensimmäiset työvaiheet.
1. Puuksi valikoitui saarni, erittäin kaunis syinen lankku päätyi pätkiksi ja siivuiksi.
2. Valmiita siivuja tuli 27 kappaletta. Mitat pit435 lev50 pak15. Osat numeroin tarkkaan jolloin siivujen järjestys on säilynyt koko projektin haluttuna. Tämä saarni oli todella suora syistä joten lopullinen kuviokin on varsin säännöllinen.
3. Seuraavaksi siivujen reunat tuli jyrsiä haluttuun kulmaan, sopivan lieriön aikaansaamiseksi. Pikaisten laskutoimitusten jälkeen n. 7asteen kulmassa olevalla pyrstöuraterällä sain halutun viisteen aikaiseksi. Tällä kulmalla 26 siivua tarvittiin muodostamaan ympyrä. Jyrsintä vaiheessa kappaleiden sommitteluun on kiinnitetty huomiota, ottaen myös huomioon vuosirenkaiden suunnat.
4. Sitten pieni varmistus kokoonpano, mahdollisten virheiden havaitsemiseksi edes jo tässä vaiheessa. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa.
5. Hieman päiden trimmausta, olihan noista siivuista saatava kaikista saman mittaisia. Tämän jälkeen osat oli valmiina ja lähdin kotiin niitä liimailemaan.
6. Liimaukseen käytin cascolin polyuretaani liimaa. Aika sotkuista puuhaa, mutta luulisi ainakin pitävän.
7. Paketti rulalle ja puristumaan. Tässähän näitä aiemmin esittelemiäni liinoja sitten käytetään kovalla menestyksellä.
Hyvinhän tuo tuosta liimaantui, lattian suojana ollut paperikin liimaantui kivasti kalvoksi rummulle. Se mitä tähän lyötäväksi sitten lopulta tulee, kalvo vai jotain muuta, on vielä mietinnässä. Tarkoitus kun on tehdä jotain hieman uutta ja kokeellista, mutta mieluiten kuitenkin jotain soivaa. Tästä projekti jatkuu pintojen siistimisellä ja sen soinnin kehittämisellä, siitä lisää myöhemmin.
Ja lähtihän se ääni siitä kiinni liimaantuneesta suojapaperistakin 😀
