Aihearkisto: Muu

Loppukuun menovinkit

Vastaa

Pitkähkön hiljaisen jakson katkaistakseni, nostan esiin vielä pari näyttelyä jotka kannattaa käydä vilkaisemassa. On pitänyt enemmänkin kirjoitella, mutta kiireiden takia ajatusten ja erinäisten tapahtumien digitointiin ei vaan ole löytynyt sopivaa rakosta.

Galleria Oyoy:ssä Lahdessa on vielä kuun loppuun saakka esillä Lahtelaista ilmentymää, Lahti blogin sisältöä mm. kuvien muodossa. Blogia olen tässä seuraillut jo pidemmän aikaan, joten näyttely oli ”must see” -listalla. Naurunappula -tyyliset vahingossakin muodostuneet humoristiset kuvat ovat netin erilaisilla palstoilla huvituttaneet allekirjoittanutta aina amis ajoista lähtien. Tällainen Lahti-aiheinen kuva ja lehtileike kavalkadi jaksaa usein myös mukavasti hauskuuttaa, sattuu ja tapahtuuhan täällä paljon kaikkea.

Lahtiblogi

Toinen tämän kuukauden mielenkiinnon kohteista on Pro Puun galleriassa oleva Puusta jalkoihin -näyttely. Puisia ja puuosaisia jalkineita, viime vuosisadan alkumetreiltä aina nykypäivän viimeisimpiin innovaatioihin. Suomalaista kenkäsuunnittelua pääsee harvemmin tällätavoin todistamaan, tuohivirsuista on hieman jalkineiden osalta kehitytty. Puukenkien kopse on aistittavissa, tuoreiden suunnittelijoiden ja opiskelijoiden kengillä ei varmaan enään peltotöihin lähdetä, muttane kuvastavatkin hyvin tätä omaa aikaamme. Ylitse ampuvat veistokselliset muodot ja räikeät värit takaavat näkyvyyden maailman catwalkeilla.

Puustajalkoihin

Share

Koko kesä yhtä teatteria

Vastaa

Suomi on tuhansien järvien maa, ja satojen kesäteattereiden. Wikipedian mukaan MTV3:n keräämien tietojen nojalla vuonna 2005 suomessa olisi toiminut 300 kesäteatteria esittäen 240 eri näytelmää. Luku on verrattaen aika suuri 320 kunnan kotimassamme. Kesäteattereille tyypillistä on erilaiset ulkoilmateatterit, joita on pysyväis rakennettuja sekä ihan eritoten tapauskohtaisesti mitä erilaisempiin paikkoihin bygättyjä. Teatterikausi alkaa toukokuusta ilmojen lämmettyä ja päättyy elokuussa koulujen alkaessa. Heinäkuun alku on suosituinta ensi-ilta aikaa.

Myllysaaren Kaunis Justiina

Lahden Uusi Kesäteatteri (LAUKES) esittää Myllysaaren venevajaan rakennetussa kesäteatterissa otsikon mukaisen musiikkikomedian. Tarina kahden nuoren, Justiinan ja Maxin aikomuksesta virallistaa liittonsa perinteisesti menemällä naimisiin. Häämenojen suunnitteluun otetaan mukaan Maxin äiti Sofie sekä Justiinan isä Aimo, neljän erilaisen ihmisen kemian kohdatessa tiedossa on ”myrskyä vesilasissa”. Näytelmä isketään käyntiin mökkimaisemaan (villa) sopivasti halon hakkuulla, tästä lähtien näytelmä polkeekin eteenpäin varsin sujuvasti. Pikkunäppäriä, kliseisiäkin vitsejä viljellään maltillisesti, monille tutut kotimaiset musiikkiesitykset on istutettu sujuvasti tarinan juoneen. Neljän hengen esityksessä jokaiselle löytyy tasapuolisesti hoilattavaa ja sen jobin jokainen hoitaakin varsin mallikkaasti. Väliaika kuulutetaan juuri sopivasti ennen kuin takamus kerkiää puutua kisapuiston vanhoilla katsomon lauteilla.

Myllysaaren Kaunis Justiina

Näytelmän toinen jakso jatkaa yhtenäistä ja vauhdikasta näytelmää soljuvasti eteenpäin, musiikin osuus kasvaa ja sen merkitys selkiintyy. Tarina tuodaan siihen kuuluisaan kohtaan, jossa katsojalle on tarjottu kaikki avaimet loppun päättelemiseen, ja tähän esitys myös lopetetaankin. Katsojalle sallitaan näin päättä itse miten mielessään ajattelee tämän rakkaustarinan päättyvän.

Myllysaaressa kesäteatteria

Kaikkineen hymy oli katsojalla herkessä, meinasin jopa hairahtua ottamaan osaa yhteislauluun. Näyttelijöiden roolisuoritukset olivat uskottavia, mielenkiintoisinta oli näytelmän ympärille rakennettu miljöö. Villa Grönstrand ranta-ateljeineen ja pihakeinuineen, lisä mausteensa maisemaan toi pääskynen poikasineen. Venevaja avautuu järvelle, joten laineiden liplatus ja veden pinnasta välkehtivä auringon valo tuo oman osansa näytelmään. Tila on katettu, joten kastumisen pelkoa ei ole. Lavasteista erityisesti silmään osui näppärästi toteutettu kiviaita.

Voin suositella kyseistä näytelmää, melkeimpä kenelle vain. Pitäsi enempi aktivoitua itsekkin ja käydä useammin katsomassa näytelmäviihdettä.

Share

Vinttikoirat radalla

Vastaa

Suomen Borzoiklubi järjesti 30.6 ratakisat Hyvinkään vinttikoiraradalla, Ohjelmassa oli mm. SBK:n ratamestaruus sekä Sa-Fa:n ratamestaruus. Allekirjoittanut, vaikka SBK:n sivu päivityksiä hoidankin, olin tyystin meinannut unohtaa koko karkelot. Lauantai-iltana havahduin ja jostain muistin syövereistä muistuis mieleeni että nythän ne kisat taisi olla. Jalon ei ole tällä kaudella tarkoitus osallistua kisoihin, eikä meillä ratakirjoja edes olekkaan, mutta ollaan muutaman kerran kesässä käyty treeneissä myös radalla. Sunnuntaina aamupäivästä nokka kohti Hyvinkäätä. Seurakuntaa oli mukana henkilöautollisen verran, joten liikkeelle lähtemiseen meni odotetusti muutama vartti kauemmin kuin mitä jos pääsee ihan itekseen liikkeelle. Ensimmäisen kisalähdön oli määrä lähteä liikkeelle 12:00, hesen kuitissa on lukema 12:21 joten himpun verran oltiin myöhässä aikataulusta. Paikalle päästyämme tiedustelinkin heti tilannetta, finaalit oli vielä juoksematta, joten jotain oli vielä nähtävissä.

Borzoi finaalilähtö 30.6.2013
(Borzoi finaalilähtö 480m)

Venäjänvinttikoirien lisäksi paikalla oli afgaaninvittikoiria sekä whippettejä, joskin koiria oli kyseisiin rotuluokkiin varsin maltilliset määrät. Maastokisoista tuttua tungosta ja kilpailupäivän venymistä ei ollut siis tiedossa. Kelikin oli suhteellisen suotuisa koirille, auringon esiin marssi tapahtui sen verran myöhemmin että finaalit saatiin pois alta ilman pahempia paahteita.

Borzoi finaali Hyvinkää 30.6.2013
(Borzoi finaalin loppusuoralla kilpailu toisesta ja kolmannesta sijasta oli varsin tasaväkinen, kärki oli karannut selvään voittoon.)

Afgaaninvinttikoira finaalilähtö Hyvinkää 30.6.2013
(Afgaanien tyylinäyte omasta lähdöstään, 480m)

Whippet finaalit Hyvinkää 30.6.2013
(Whippetien finaalit, 280m)

Virallisten kilpailuluokkien jälkeen juostiin myös epäviralliset borzoille tarkoitetut ”hupikilpailut”. Muutama yksilö oli sisäistänyt tämän lainaismerkein korostetun sanan ja toimittikin jonkin asteista kuviokelluntaa radan kaarteessa. Yksi kahden koiran lähtö palasi näyttävästi samaa vauhtia takaisin päin muutaman askeleen taivallettuaan porttein aukeamisen jälkeen, liekö helle pehmittänyt päätä vai oliko vaan muuten joku hauskempi leikki mielessä. Ryppyotsassa ei ollut tarkoituskaan tätä loppupäivän karkeloa ottaa, joten pienet kaavastapoikkeamiset olivat sallittuja. Jalokin käväisi koettamassa 280m matkaa, tuttuun tapaan matkaan lähtö sujui ongelmitta. Kaarrekin meni tällä kertaa jo viime vuosia paremmin, mutta sitten kun olisi pitänyt vielä suoran verran vedellä täysiä niin pitikin alkaa hölläilemään. Kisataukoahan tässä pidetään ,joten mitään ennätysaikoja ei ollut odotettavissakaan. Kaikin puolin ihan hyvä reissu, kun pääsi vielä juoksemaankin, vaikka tälleen loppumetreillä koko asian muistinkin.

Ohessa vielä kuvasarja erään borzoin lähdöstä. Kuuden kuvan setti on noin 3 sekunnin ajan jaksolta. Lähtökopista poistuminen tapahtuu suhteellisen nopeasti, isoksi koiraksi borzoin lähtönopeus on yllättävän suuri.





Share

Kuka, Mitä, Häh?

Vastaa

Kuka, Mitä, Häh? – näyttely Sibeliustalossa 26.6.-26.7

Kuka, Mitä, Häh?

Lahden Sibeliusalolla saa lokakuussa ensi-iltansa Sleepy Sleepers -henkinen musikaali Kuka, Mitä, Häh?. Musikaali kertoo tarinan 70-80-luvun vaihteen lahtelaisista kaveruksista, jotka eivät turhia jarrutelleet. Kuka, Mitä, Häh? -nättely kertoo siitä, millaista oli olla nuori 70-80-lukujen vaihteen Lahdessa ja Suomessa. Puusepän verstaalle koottu näyttely on kasattu Mato Valtosen säilyttämistä artikkeleista ja lehtileikkeistä sekä legendaarisen Sleepy Sleepersin yhtä legendaarisesta rekvisiittavarastosta. Liikkuvan kuvan ja videomateriaalin näyttelyä varten ovat valmistaneet Lahden ammattikorkeakoulun multimedia-alan opiskelijat. Näyttelyä on täydennetty muun muassa RAvintola Torven alkuperäiskalustuksella, Sleepy Sleepers -yhtyeen kultalevykokoelmalla ja Lahden Moottoripyörämuseon kokoelmista lainatulla ”Saaran Jaavalla”.

Näyttely on avoinna 26.6-26.7.2013 ma-pe kello 10-16, Vapaa pääsy.

Sibeliustalon Metsähallissa on samaan aikaan esillä Lahden alueen teollista muotoilua esittelevä Lahti Biennale ’13 -näyttely

Sleepy Sleepers Lehtileikkeestä

Helteinen päivänavaus

Aloitin keskikesän helteisen keskiviikko aamun kulttuurikylvyllä, varsinainen pulahdus koostui jo yllä mainittujen näyttelyjen lisäksi Art Meets Science -näyttelystä Felmanniassa. Tieteen Ja taiteen rajapintaa hapuilevasti kosiskeleva näyttely koostui 14 kutsutun teiteilijan ja muotoilijan teoksista. Teosten tarkoituksena oli kommentoida tai visualisoida Lahdessa järjestettävän uraauurtavan osallistavan innovaation PIN-C 2013 -konferenssin tutkijoiden tutkimusmateriaalia. Näyttely on avoinna yleisölle 19.6.‒25.7.2013 Fellmannian pohjakerroksessa ja osin myös katutasossa osoitteessa Kirkkokatu 27. Mukana on mm. grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, ääntä ja videota. Mitään varsin suuria tunteita ei esillä olevat teokset herättäneet, yhteys lähdeteoksiin jäi hieman hataraksi, kun pitkälti englanninkielisiä sepustuksia töiden ohessa ei jaksanut aivan loppuun saakka tavata. Teosten tekijät ja heidän henkilökuvansa tuli josain määrin ensimmäisten lauseiden lomassa toki esiin. Ilmastoidusta kellaritilasta oli kavuttava takaisin helteiseen katukuvaan, tulipa siinä saapastellessa havaittua että taidemuseo on kiinni koko kesän remontin vuoksi.

Kitara

Kohti Sibeliustaloa ja juuri alkanutta Biennalea, joskin sisään astuttuani huomion varasti yksinoikeutetusti yllä isommin mainittu Kuka, Mitä, Häh? -näyttely. Puusepän verstaaseen poikkesi kulkuni ja lähdin taivastelemaan ja hämmästelemään Sleepers -henkistä näyttelyä. Lehtileikkeistä, julisteista yms. materiaalista kootut seinäkkeet saivat hetkessä uppoutumaan pauloihinsa. Aikaa kannattaa varata, sillä jos aihe ja historia 70-80-lukujen taitteesta yhtään kiinnostaa, niin siellä on esillä eräänlainen kiikaroitu näkemys tuon ajan menosta ja meiningistä. Oheiskama kuuluu asiaan ja näyttely onkin varsin onnistunut kokonaisuus, sopinee muillekkin kuin rokki-tyypeille.

Lahti Biennale 13

Biennale 13, kokosi suunnilleen kaiken mitä tässä on ollut osittain esillä jo useampaankin otteeseen erinäisten näyttelyiden yhteydessä. Eli tätä paikallista teollista muotoilua, se että onko sitä nyt kuitenkaan ihan täysiveriseksi näyttelyksi asti jää vähän hampaan koloon. Konsepti perustuu jonkin standardin mukaisiin kuljetuslaatikoihin, joihin näitä muotoilun paikallisia kukkasia on kasattu, pinottu, nidottu ja niputettu. Laatikot on avattu ja roinat levitelty jollakin tapaa esille, ainakin tämä systeemi on erittäin helppo viedä messuille ja mihin vain näyttelytiloihin. Näyttelykaman kuljetus ja säilytys kun on aina ikuinen ongelma, tässä sille on oiva ratkaisu, tila vain on hieman rajallinen tekijä, eikä näyttelyn perusilmettä voi kovastikaan muutella. Laatikko pyörillä on laatikko pyörillä. Laatikko itsessään on jo omanlainen näyttelyesine monine avautumisominaisuuksineen ja joissain tapauksissa on jopa häiritsevän hallitseva elementti.

Biennale 13

Sibeliustalon Metsähalli on avaruutensa vuoksi hyvin hankala tila täyttää, joten melko pienehköltä ja kapealta tämä paikallinen osaaminen vaikuttaa. Eipä sitä voi tämän kokoiselta kylältä nyt ihan mahdottomia vaatiakkaan, pitää olla hyvillä mielin, että teollista toimintaa täällä jaksetaan vielä harjoittaa. Isku, Stala, Naisten pukutehdas, Pedro, Asor, HT-Collection, Karlux, Keraplast, Muoto2, UPM sekä CleanDesign Center -mainitakseni näyttelyn esillepanijat. Näyttely myös virtuaalisesti osoitteessa: www.lahti.fi/lahtibiennale

Käykäähän ihmiset vilkuilemassa, näyttelyihin on vapaa pääsy.

Share

Used to be a skateboard deck once

Vastaa

Re-designin tiimoilta ajattelin tällä kertaa haastaa muutaman sanasen, skeittilautojen osalta. Ei varsinaisesti mitenkään uusi ilmiö hyödyntää vanhoja dekkejä ja luoda jotain uutta käyttökelpoista, mutta ilokseni havaitsin jopa joitakin uudelta tuoksahtavia asioita tässä skenessä. Ajattelinkin nyt tuota uusia ja vanhoja re-use juttuja esiin samaan postaukseen. Itsellenihän rullalautailu aiheena on varsin tuttu, lajia nuorempana hyvinkin aktiivisesti harrastaneena ja jossain määrin vieläkin samoilla aalloilla vaappuvana saan hyvät kiksit nähdessäni jotakin tuoretta alaa sivuavaa.

Aiemmin blogiani lukaisseille voikin olla tuttuja skeittilauta lyyra ja viinipulloteline, jotka ovat omat korteni dekkien re-design kentällä. veistoteiteen puolelta löytyy myöskin mustalla käpälällä buustattu dekki.

Skate Guitar
Viimeisimpänä tietooni dekkien uusiokäytön osalta on tullut Skate Guitar. Feisbookkiin kuulumattomanakin pääsee sivuilta kuvat tsiigaan ja älyttömän mageita ovat. Ihan viimeisen päälle tehtyjä. Tässä vielä youtube-video.

Haroshi
Skeittidekkien ehkä tunnetuimpia hyväksikäyttäjiä on Haroshi, jonka useat veistokset koostuvat erilaisista palasista käytettyjä dekkejä. On isompaa palaa ja hyvin pieneksi pilkottua mosaiikkia. Isossa roolissa on eriväriset viilukerrokset. Aidoissa Kanadan vaahterasta tehdyissä jenkki-dekeissä oli tapana olla kerros tai pari läpivärjättyä viilua. Rakenteellisesti sillä ei varmastikaan ollut vaikutusta, mutta ulkonäöllisesti se lisäsi lautojen persoonallisuutta pohjagrafiikoiden lisäksi. Haroshi onkin erittäin näyttävästi hyödyntänyt näitä, sinisiä, punaisia, vihreitä, keltaisia jne. kerroksia teoksissaan.

Istuimet yms.
Onhan dekeistä tehty istuimia ja jopa porras askelmiakin. Sormuksista kännykänkuoriin kaikkea pientä pirpanaa ja jotakin vähän isompaakin. Keräsin netistä joukon erilaisia kuvia, surutta olen ne sieltä täältä linkittänyt. Ehkä herää ideoita ja itse kukin saa tässä juhannuksen jälkeisessä olotilassa ahaaelämyksen teurastaa vanhan skeittilaudan uutta uljasta käyttötarkoitusta varten.






Share